Tässä kuussa OTW (Transformatiivisten teosten järjestö) täyttää 15 vuotta!
Juhlistamme sitä julkaisemalla erikois-“5 asiaa” -postauksen yhdeltä perustajistamme, Francesca Coppalta. Tässä postauksessa saat lukea Francescan muistoista OTW:n alkutaipaleelta ja haasteista, joita järjestö on sen jälkeen kohdannut. Juhlistamme vuosipäivää myös tietovisalla (vain englanniksi) ja faniteoshaasteella. Jos haluat niistä lisää tietoa, käy katsomassa OTW:n vuosipäiväpostauksen englanninkielinen versio.
Noin kuukausittain OTW haastattelee yhtä vapaaehtoisistaan koskien hänen kokemustaan järjestössä. Postaukset ilmaisevat vapaaehtoisen henkilökohtaisia näkemyksiä eivätkä välttämättä kuvaa OTW:n näkemyksiä tai käytäntöä .
Miten vapaaehtoistyösi soveltuu siihen, mitä OTW tekee?
Minulla on ollut monia eri rooleja OTW:ssä aina siitä lähtien, kun aloitimme vuonna 2007. Ennen kuin olimme edes järjestö, tehtäväni oli organisoida niitä monia, monia faneja, jotka ilmoittivat olevansa valmiita vapaaehtoistyöhön. Sitten olin viisi vuotta johtokunnassa, jonka aikana työskentelin viestinnässä, olin mukana Open Doorsin (Avoimet ovet) perustamisessa ja työskentelin fanivideon ja multimedian parissa.
Minut värvättiin pitämään silmällä arkiston rautalankakehystöä silloin, kun Archive of Our Own – AO3:n (Oma arkisto) käyttäjäkokemus oli vielä suunnitteluvaiheessa; se oli hauskaa ja minulle ennenkokematonta! Nykyään teen enemmän työtä akatemian-oikeusneuvonnan puolella; kirjoitan perusteluja (esimerkiksi Dr. Seuss/Star Trek -tapauksessa) ja todistan, kun OTW:n oikeusneuvonta sitä tarvitsee, ja työskentelen myös Transformative Works and Cultures – TWC:n (Transformatiiviset teokset ja kulttuurit) parissa, etsin tutkielmia ja kirjoitan arvosteluja. Viestintäosasto tietää myös, että minut saa kiinni jos tarvitaan, ja annan vielä haastatteluja ja taustatietoa fandomista toimittajille, jotta he tietävät, mistä siinä on kyse. (Tosin nykyään kovin monet toimittajat ovat itse faneja, mistä on paljon apua!)
Miten sinulla nykyään sujuu tyypillinen viikko vapaaehtoisena?
Tyôni on enemmän kausittaista kuin viikoittaista. TWC julkaisee vieläkin kaksi (joskus kolme!) vertaisarvioitua numeroa vuodessa, mikä on uskomatonta; kuten aina sanon, on yliopistojen rahoittamia, palkatun henkilökunnan pyörittämiä julkaisuja, jotka eivät kykene samaan! Useimmat julkaisut kestävät vain pari vuotta ja sitten tyrehtyvät, mutta TWC on edelleen voimissaan. Akateeminen-lainopillinen puoli keskittyy vahvasti aikarajojen saavuttamiseen; erinäisiä asioita tulee eteen ja niihin pitää vastata nopeasti. (Kiitokset OTW:n mahtavalle oikeusneuvontaosastolle, jonka ansiosta saamme puhevuoron meitä koskevissa lakikysymyksissä.)
Jos ajattelet OTW:n alkuaikoja, mikä on siihen nähden OTW:n nykyisessä asemassa on yllättävintä?
Se, että jotkut—jopa jotkut, jotka rakastavat meitä—eivät ymmärrä, että OTW on faniprojekti, ei yritys! Sen kehitti joukko faneja, jotka eivät jaksaneet enää olla markkinavoimien riepoteltavana! On kai niin, että monet fanit eivät nykyään muista esikapitalistista internetiä; he olettavat, että verkossa kaikki on bisnestä. OTW:n ei-kaupallinen malli voi hämäännyttää—koska vaikka fandom maksaa sen jatkuvasta olemassaolosta, kaikki eivät joudu maksamaan.
OTW järjestää varainkeruutempauksia, jotta ne, joilla on varaa maksaa, voivat tukea niitä, joilla ei varaa ole, samoin kuin Yhdysvaltojen julkinen televisio tai radio, ja kaikki saavat käyttää projektejamme varallisuudestaan riippumatta. Mutta luulen, että joillekin on uskomatonta, että näin suuri ja menestynyt järjestö (lasken tähän mukaan koko OTW:n, ei vain AO3:a mutta myös TWC:n ja OTW:n oikeusneuvonnan) toimii markkinoiden ulkopuolella. Maksamme palvelimistamme (ja omistamme ne), mutta koko työpanos tulee fandomilta aina johtokunnasta lähtien. Ja totta puhuen se työpanos on äärettömän arvokas, ei vain taloudellisesti (tosin myös niinkin!) mutta koska fandom panostaa niin intohimoisesti järjestöön. Monet ihmiset halusivat OTW:ta ja tekivät sen eteen töitä ja siten se toteutui; se on meidän itse rakentamamme vene ja se toimii vain koska aina uudet ihmiset ottavat vastuuta ja tekevät sen eteen töitä.
Mistä omasta saavutuksestasi OTW:ssa olet ylpein?
Opiskelijoideni ilme, kun he saavat kuulla, että olin mukana luomassa OTW:ta. Yhtäkkiä olen kuin rokkistara! Heillä jokaisella on AO3-tili. Muistan ajan, jolloin ajatus siitä, että muut saisivat tietää fandom-yhteyksistäni huolestutti minua, ja nyt korkeakouluni mainostaa sitä ominaisuutena: AO3 voitti Hugo-palkinnon!
Mikä oli suurin haaste, tai suurimmat haasteet, OTW:n kehittämisessä?
Voi elämä. Haasteita on vieläkin. Kun työpanos annetaan ilmaiseksi, on aina jännitettä sen välillä, mitä pitää saada tehtyä, mitä ihmiset tekevät mielellään, haluavat tehdä, tai ovat hyviä tekemään. Ei ole yllättävää, että monet eivät halua vapaaehtoisena käyttää samoja taitoja kuin päivätyössään; he haluavat työstä taukoa! Mutta on vanha sanonta, että puutarhuri soittaa pianoa huvikseen ja pianisti hoitaa puutarhaa. Mielestäni fandom toimii samalla tavalla, ja niin myös OTW.
OTW:n työ, se, että niin monet ihmiset yhdessä saavat asioita aikaiseksi, koskettaa minua aidosti. Minusta OTW:n lahjakkuus ja reagointikyky on aika uskomatonta kun ottaa huomioon, että kukaan järjestössä ei saa palkkaa. Fandom tietää sen myös—mielestäni olemme onnistuneet paremmin kuin monet, jos ei kaikki, kaupalliset sivustot. (Ei niin, että olisimme täydellisiä, ei suinkaan, mutta valittajat eivät koskaan sano kuka onnistuu paremmin, koska sellaista parempaa onnistujaa ei ole: jotkin ongelmat vain ovat vaikeita.)
Näin ollen, nyt kun järjestö on näin suuri, tulevaisuutta ajatellen… mielestäni seuraava taso ei ole “vähän” enemmän rahaa kuin mitä nyt saamme kerättyä, vaan monta kertaa enemmän rahaa, kokonaan eri suuruusluokassa. Se on ikään kuin (jotkut teistä tietää, mitä tarkoitan) jos joku kysyy mitä haluat syntymäpäivälahjaksi ja sanot “En mitään” mutta oikeasti tarkoitat “En mitään mitä voisit antaa syntymäpäivälahjaksi—tarvitsen esimerkiksi sohvan. Taloon pitäisi saada uudet maalit. Autoon tarvittaisiin uusi vaihdelaatikko.”
Ja vaikka saisimmekin kokoon niin paljon rahaa, no—upean Cyndi Lauperin viisain sanoin, “Raha muuttaa kaiken”. Jos meillä olisi OTW, jolla on paljon palkattua henkilökuntaa, jota voisimme määräillä, se ei olisi enää sama järjestö. Eli en tiedä, mutta olemme onnistuneet oikein hyvin tähän mennessä millä tahansa mitalla (sanon näin hyvin ylpeänä) eikä ole mitään syytä, miksi tämä ei jatkuisi. Fandom kuvittelee asiat uusiksi, tuottaa uutta ja keksii uutta; niin me toimimme!
Mitä fanimaista teet mielelläsi?
Fandom on oikeasti vähemmän mitä teen ja enemmän kuin paikka, jossa asun; asetuin tänne nelisenkymmentä vuotta sitten ja nyt asun täällä. Se on kaupunkini! Fanit ovat naapureitani ja olen tuntenut heidät vuosikymmeniä, ja joskus uusia ihmisiä muuttaa tänne ja toisia muuttaa pois. Tarkoitan siis—totta kai luen ja kirjoitan ja beta-luen fanitarinoita ja katson fanivideoita niissä fandomeissa, jotka minua kiinnostavat, mutta minusta myös tuntuu, että olen fandomin kansalainen, istun kuistillani ja katselen, mitä tapahtuu, ilman, että minun aina tarvitsisi ottaa osaa. Kiinnitän huomiota, siis; haluan tietää, mitkä ovat isot fandomit, haluan ymmärtää vitsit, puhua sitä samaa kieltä; haluan tunnistaa blorbot vaikka en fanittaisikaan niitä ohjelmia.
Luulen, että vedän kuitenkin rajan TikTokiin. (Huokaus… mutta olen sanonut niin aikaisemminkin, joten: koskaan ei voi olla varma.)
Nyt kun vapaaehtoisemme on sanonut viisi asiaa siitä, mitä he tekevät, on sinun vuorosi kysyä! Älä pelkää kysyä heidän työstään kommenteissa. Tai, jos kiinnostaa, voit katsella aikaisempia Viisi asiaa -postauksia.
OTW on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka projekteihin kuuluvat AO3, Fanlore, Open Doors, TWC ja Legal Advocacy. Olemme fanien pyörittämä, täysin lahjoitusten varassa toimiva vapaaehtoisorganisaatio. Lisätietoja OTW:n toiminnasta. Tämän uutispostauksen käänsivät OTW:n vapaaehtoiset kääntäjät. Jos haluat lukea lisää työstämme, käy tutustumassa Käännös-toimikunnan osioon transformativeworks.org-sivustolla.