OTW:n vieraana Henry Jenkins

OTW (Transformatiivisten teosten järjestö) tulee ajoittain julkaisemaan vieraskirjoituksia OTW News -tileillämme. Nämä vieraat antavat ulkopuolisen perspektiivin OTW:n arkistoihin tai sellaisiin fandomin muotoihin, joiden ympärillä omat projektimme vaikuttavat. Kirjoitukset ilmaisevat kunkin kirjoittajan omaa näkökulmaa eivätkä välttämättä kuvasta OTW:n omia näkökulmia tai käytäntöjä. Toivomme faneilta ehdotuksia seuraavien vieraskirjoituksien aiheiksi kommentteina tähän artikkeliin tai ottamalla meihin yhteyttä.

Henry Jenkins on yksi aikamme tunnetuimmista media alan tutkijoista, jotka tekevät tutkimusta fandomista. Hänen kirjansa Textual Poachers: Television Fans and Participatory Culture (1992) on maailmankuulu, ja sitä pidetään yhtenä fandomin tutkimuksen kulmakivistä. Pyytäessämme häntä kirjoittamaan tämän kuukauden vieraskirjoituksen kymmenvuotisen taipaleemme kunniaksi hän vastasi ”On kunnia tulla pyydetyksi tähän.” Henry keskustelee kanssamme faneista, opiskelijoista ja fandomista.

Textual Poachers on edelleen opiskelijoiden ja faneista sekä fandomista kiinnostuneiden laajasti lukema kirja, mutta olet kirjoittanut sen jälkeen useita kirjoja ja useampia artikkeleita. Minkä luulet muuttuneen eniten fanikunnassa alkupäivistäsi tutkijana sekä osallistujana?

Fandomin kannalta ratkaisevaa on ollut median vaikutus: fandomin laajeneminen mukaan lukien maailmanlaajuiset yhteydet fanien välillä; fanien reagointikyvyn nopeutuminen reagoimisessa suosikkiohjelmiimme; luomassa tilaa, jossa fanien teokset ovat näkyvämmin esillä kulttuurissa (niin hyvässä kuin pahassa); auttamassa ihmisten löytää fandom yhä nuorempana; ja parantamassa faniaktivistien mahdollisuuksia vaikuttaa ja nostaa ääntään sarjojen päättyessä kesken kaiken. (Esimerkkiä ei tarvitse etsiä kauempaa kuin Timeless-sarjan dramaattisesta täyskäännöksestä viime keväänä.)

Fandomin akateemisessa tutkimuksessa on nähty uuden tutkimuksen alalajin synty, jolla on oma konferenssinsa ja asiantuntija-organisaationsa, omat julkaisunsa (mukaan lukien Transformative Works and Cultures), omat julkaisijansa, kurssinsa ja niin edelleen. Suunnilleen seuraavan vuoden aikana nähdään ainakin neljä tärkeää akateemista kokoelmaa, jotka on omistettu fandomin tutkimuksen kartoitukselle, uuden sukupolven tutkijoiden kuvastamiselle ja innovaatioille eri aloilta, mutta erityisesti se ottaa kantaa fandomin tutkimuksessa esiintyneisiin rotukiistoihin.

Olet ollut mukana monessa projektissa, jotka kohdistuvat faneihin sekä heidän vuorovaikutukseensa tekstien ja viihdeteollisuuden kanssa. Millaisia näkökulmia olet löytänyt noista kokemuksista, joita haluaisit jakaa fanien kanssa?

Tämän päivän mediakuluttajilla on odotuksia merkityksellisestä osallistumisesta, ja myös mediateollisuus on huomannut, että sen pitää luoda tilaa ja antaa arvoa yleisön aktiiviselle osallistumiselle mediaympäristössä. On kiistoja siitä millaisia osallistumisen ehdot olisivat, ja nuo erimielisyydet tulevat olemaan muutamia keskeisimpiä taisteluita 21. vuosisadan ensimmäisinä vuosikymmeninä.

OTW on näiden taisteluiden etulinjalla edustamassa faneja heidän kamppailuissaan isojen studioiden aineetonta omaisuutta koskevia säädöksiä vastaan tai kun he kohtaavat erinäisiä kaupallisia rekisteröintistrategioita. Meidän pitää yhdessä kysyä itseltämme “Mitä me haluamme?” ja käyttää yhteistä voimaamme vastustaaksemme kompromisseja, jotka voisivat vahingoittaa perinteitämme ja käytäntöjämme. Fandom on taistelemisen arvoinen.

Olet myös toiminut opettajana vuosikymmeniä. Mikä on sinusta kiehtovinta fandomista kiinnostuneiden oppilaiden kanssa työskentelyssä?

Kun aloin opettaa fandomiin liittyvistä asioista, harva jos yksikään oppilaistani tiesi mitään fanifiktiosta tai muusta fanitoiminnasta. Tänä päivänä melkein jokainen aloittava opiskelija tietää jotakin fandomista, moni on lukenut fanifiktiota ja useimmat tietävät jonkun, joka on kirjoittanut sitä.

Kun opetan jatkoseminaareissani erityisesti fandomista, kaikki opiskelijat ovat ”aca-faneja,” jotka etsivät tapoja soveltaa fani-identiteettiään tohtorintutkinnossaan. Viime kerralla suurin osa opiskelijoistani tuli Yhdysvaltojen ulkopuolelta, etenkin Aasiasta, mutta myös Euroopasta ja Latinalaisesta Amerikasta, ja rakastan kuunnella heidän kokemuksistaan aikuistumisesta fanina ja avata heidän näkökulmaansa alan keskeisistä aihepiireistä.

Milloin kuulit ensimmäisen kerran OTW:stä ja millaisena koet sen roolin?

Tieto OTW:stä kumpusi monesta lähteestä yhtä aikaa mutta luultavasti yhteistyökumppaneiltani Escapaden kautta sekä kollegaltani, jonka sen aikainen puoliso oli osallinen tässä toiminnassa. Olin todella innostunut kuullessani tällaisen fanien asiaa ajavien verkoston synnystä, joka toi yhteen fanien asianajajia, jotka olivat valmiita puolustamaan fanien oikeuksia, kouluttautuneista faneista julkaisemassa töitään vertaisarvioitujen julkaisujen kautta, faniohjelmoijista, jotka käyttivät kykyjään tukeakseen yhteisöä; ja tietysti arkistosta, jossa fanit voivat päättää omista töistään ilman web 2.0:n väliintuloa. Jokainen näistä on tärkeä omalla tavallaan, mutta yhdistettynä tämä organisaatio on ollut transformatiivinen voima faneille ja heidän osallistumisoikeuksilleen.

Olet Transformative Works and Cultures – TWC (Transformatiiviset Teokset ja Kulttuurit) toimitusneuvoston jäsen ja muokkasit Sangita Shestrovan kanssa vieraana ollessasi sen 10. numeroa. Mikä oli antoisin asia sinulle muokatessasi numeroa?

TWC;llä on yksi vankimmista ja silti tukevimmista vertaisarviointijärjestelmistä, joihin olen ikinä törmännyt akateemisissa lehdissä. Kerron opiskelijoilleni sen olevan heille loistava paikka tehdä ensijulkaisunsa, sillä he saavat niin paljon rakentavaa palautetta ja apua valmistaessaan esseitään julkaisuvalmiiksi. Rakastan myös sitä faktaa, että sillä on avoin lähdekoodi ja se on vapaasti saatavilla netin ei-akateemiselle väelle.

Työmme Harry Potter Alliancen ja muun faniaktivismin kanssa on johtanut meidät tutkimaan amerikkalaisten nuorten poliittista elämää, joka johti uusimman kirjamme julkaisuun: By Any Media Necessary: The New Youth Activism. Siinä kirjoitamme HPA:sta faniaktivismin mallina, mutta myös Invicible Children, Dreamers, ja American Muslims -ryhmistä, joista kaikista löysimme samankaltaisia piirteitä. Keskeinen käsitteemme, ”kansalaisten mielikuvituksellisuus”, inspiroitui J.K.Rowlingin lausahduksesta ”Kuvittele paremmin”, jonka HPA alun perin löysi ja käytti sitä. Yhteistyökumppanini ja minä editoimme nyt populaarikulttuurista ja kansalaisten mielikuvituksesta tapauskirjaa, jossa tutkitaan, miten aktivistit ympäri maailmaa ottavat käyttöönsä ja remiksaavat populaarikulttuuria syventääkseen sanomaansa. Jotkut näistä ovat faniryhmiä, mutta monet eivät, enkä usko, että olisin kiinnittänyt yhtä paljon huomiota tähän kehitykseen, jos en seuraisi fandomia yhtä tarkasti kuin nyt olen tehnyt.

Mitkä fandom-jutut ovat inspiroineet sinua eniten, joko tällä hetkellä tai eri elämänvaiheissa?

En ikinä kyllästy tapaan, jolla fandom antaa oppimiselle tilaa niin monelle ihmiselle niin monella eri tavalla. Jo aikaisemmin olin kiinnostunut tavasta, jolla fandom tarjosi ohjausta kirjoittamiseen, videoiden editoimiseen ja muihin luomisprosesseihin, betauksen ja faniohjauksen ollessa hieno esimerkki vertaisoppimisjärjestelmästä.

Vuosia sitten fandom oli avainasemassa naisten auttamisessa kyberavaruuteen, voittaen päättäjien kuvaaman sukupuolittuneen digitaalisen jakautumisen. Fandom antoi turvallisen tilan ihmisille tutustua sukupuolen ja seksuaalipolitiikan muutoksiin 1980- ja 1990-luvuilla, auttaen etenkin naisia ilmaisemaan seksuaalifantasioitaan ja tulemaan avoimemmaksi vaihtoehdoille, jotka aikaisemmin oli heiltä evätty. Fandom toimii siinä mielessä eräänlaisena feministisen ajatustavan herättävänä ryhmänä.

Fandom on myös opettanut johtajuutta, auttaen naisia kehittämään yrittäjyyteen ja aktivismiin liittyviä taitoja, mikä puolestaan on auttanut heitä nostamaan ääntään kuuluville ja laajentamaan vaikutusvaltaansa kulttuurissa. Fandom pystyy suorittamaan näitä toimintoja yhä nuoremmalla iällä, sillä verkossa fandomit antavat lukio-opiskelijoille mahdollisuuden löytää tien isompaan yhteisöön. Fandom ei sovi kaikkien tarpeisiin, eivätkä nämä ihanteet aina toteudu käytännössä, mutta olen tuntenut todella monta ihmistä, jotka ovat kasvaneet ja oppineet fanikokemuksiensa kautta. Monille heistä OTW antaa mahdollisuuden käyttää henkilökohtaisia ja ammatillisia taitoja ja antaa jotakin takaisin yhteisölle.


Lue viimeisimmät vieraskirjoitukset täältä

Tämän uutispostauksen käänsivät OTW:n vapaaehtoiset kääntäjät. Jos haluat lukea lisää työstämme, käy tutustumassa Käännös-toimikunnan osioon transformativeworks.org-sivustolla.